Lumipallona luokses pompin

Omena lumipallonaTalvi on vihdoin saapunut meillekin, ja sekös koiria riemastuttaa. Peppi pääsee harrastamaan lempipuuhaansa röllimistä eli kieriskelyä. Omena viilettää pää viidentenä jalkana pitkin pihaa, välillä nenä maata viistäen. Nanni ei ihan niin paljoa kylmästä ja märästä lumesta välitä, mutta innostuu silti nuuskuttelemaan lumeen niin ihanasti jäävien jälkien perässä pitkin pihaa. Ja kun tuo lumi, se mitä sitä on ollut, on ollut lähinnä märkää nuoskaa, niin se tarttuu kovin ihanasti koirien karvoihin. Ulkoa sisälle tulee siis koirien sijasta kolme lumipalloa!

Ja niinkuin koiraihmiset tietävät, karvoihin paakkuuntunut lumi myös pysyy niissä sitkeästi. Rintamamiestalossamme ei kuraeteistä ja -suihkua tunneta, joten vaihtoehdoiksi jäävät joko lumipaakkujen kärsivällinen irroittelu sormin (ei niin toimiva idea, kun kaksi muuta koiraa pyörii jaloissa pienessä vilpolassa), paakkujen jättäminen paikoilleen (jolloin ne sulavat pitkin lattioita ja koko talo lainehtii) tai koko porukan komentaminen kellariin suihkuun. Siinä sitä onkin sitten kivaa aamupuhdetta unenpöpperöiselle emännälle (tai isännälle), kun ei meillä niin hirveän innostuneita noista pesuhommista olla. Toivonkin kovasti, että nyt muutaman päivän olleet pakkaset pysyisivät ensi viikolla, jolloin täytyy palata joululomalta töihin. Joka-aamuinen lumipallojen sulattelushow ei kauheasti houkuttele, se kun tarkoittaa vielä aikaisempaa herätystäkin…Nanni talvella metsässä

Uusi vuosi meillä onneksi sujui pikkupakkasessa, joten silloin ei ollut lumipallo-ongelmaa. Ja muutenkin selvisimme paukutteluista ihan mukavasti. Peppi on onneksi sen verran perinyt lintukoiran ominaisuuksia, ettei se paukuista hätkähdä, ja niin Nannikin oppi niitä jo pentuna sietämään. Omenakaan ei kauheasti paukuista välittänyt, vaikka vähän niitä piti tietysti kaikkien haukkua, kun eihän sitä tiedä, millaisia vieraita sillä tavalla paukkuen on kotiin yrittämässä. Onneksi isäntä on siedättänyt koiria paukutteluun koko syksyn ammuskelemalla tankeilla (tietokoneella, tietysti).

Omena lumisenaEilen iloksemme tosiaan saapuivat pakkaset ja koirat pääsivät metsään kirmailemaan. Paikoitellen metsässä oli kyllä vielä ihan vesilätäköitä, mutta pahemmilta mulahtamisilta vältyttiin, emännän jalat taisivat kastua eniten. Tämänkertaiset kuvat ovatkin metsäreissulta, ja tarttuihan se pakkaslumikin karvoihin, kun oikein yritti. Lumikoirana Omena, haalareissa Nanni.

Tänään kävimme Omenan kanssa Annella siistittävänä, lyhyempi karva kerännee vähän vähemmän lumipaakkuja. Hieno ja iso tyttö siitä tulikin, toivottavasti saan siitä onnistuneen otoksen tännekin. Muutenkin siitä on tulossa iso tyttö, merkit viittaavat siihen, että ensimmäiset juoksut taitavat alkaa ihan pian.

This entry was posted in Yleistä and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *