Kesäkuulumisia

Isännän massun päällä on kiva nukkua, tuumaa Nanni

Isännän massun päällä on kiva nukkua, tuumaa Nanni

Edellisestä pidemmästä kirjoittelustani on kulunut aika lailla aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtumaan. Aloitellaan uusimmilla kuulumisilla eli juhannuksen mökkireissun tapahtumilla. Olimme perinteisesti juhannuksen tienoon reissussa, ensin minun kotipuolessani Pieksämäellä ja sitten itse juhannuksen Paltamossa Nikon sukulaisten luona. Yhtä lailla perinteisesti koirien juoksut, varsinkin Omenan parhaat päivät, sattuivat juuri juhannukseksi, mikä rajoitti harmillisesti mökkielämän viettoa. Olisi kivaa, jos koirien voisi antaa hömpötellä vapaasti mökin pihapiirissä, kun seutu on rauhallista eivätkä Nanni ja Omena yleensä lähde kovin kauaksi meistä. Nyt aika kuitenkin kului melko lailla mökin sisällä tai tarkan silmälläpidon alla pihalla. Tämänkertaiset kuvatkin kertovat siis lähinnä koirien pääasiallisesta juhannusohjelmasta, nukkumisesta.

Omena ja Nanni lepäilevät mökillä

Omena ja Nanni lepäilevät mökillä

Palasimme mokkireissulta juhannuksen jälkeen, ja heti tiistaina Omena lähtikin sitten uuteen reissuun, nimittäin sulhasiin. Nyt sitten jännätään, onko pentuja tulossa, vielähän siitä ei päällepäin mitään huomaa. Huomion- ja hellyydenkipeys on kyllä valtavaa, vaikka etukäteen ihmettelimmekin, onko sen mahdollista jotenkin lisääntyä, mutta näköjään kyllä. 🙂 Tarkempaa tietoa Omenan mahdollisista tulevista pennuista voi kysellä Annelta Silverjoyn kennelistä.

Keväältä ovat jääneet kertomatta Omenan viimesimpien näyttelyiden tulokset.

Omena ottaa rennosti

Omena ottaa rennosti

13.4. Omena kävi Tallinnan voittaja 2013 -näyttelyssä saamassa EH:n, se oli liikkunut kehässä huonosti. 14.4. Vaasassa meni mukavammin, sieltä tuomisina ERI SA NUO1 FinnSieger-piste PN4 varaSERT. Näiden näyttelyiden jälkeen Omena jäikin tauolle kasvattamaan nyt toki jo nypittyä turkkiaan, ja tauko jatkuu nyt sitten toivottavasti pitempäänkin.

Oltiin me mökillä ulkonakin

Oltiin me mökillä ulkonakin

Keväällä urakoin myös Nannin nypinnän kanssa, ja ihan uteliaisuuttani kirjailin twittertilillemme ja Facebookiin, kuinka kauan Nannin trimmiin kaikkiaan kuluu aikaa, sillä kuten aiemminkin todettu,  työskentelyni on aika hidasta ja Nanni varsinainen saippuapala trimmipöydällä. Tulokseksi tuli, että trimmaaminen vaati kuusi trimmauskertaa ja aikaa kokonaisuudessaan 9h 25 min, josta yhden kerran ja 2h 15 min Nikokin joutui osallistumaan urakkaan pitelemällä Nannia kiinni. Ihan tyytyväinen olen kyllä lopputulokseen, vaikka kuvaamattahan se toki jäi. Ehkä vähän saa käsitystä noista mökkikuvista, vaikka onhan se jo vähän päässyt repsahtamaan.

Loppukevättä ja alkukesää varjosti Pepin sairastuminen. Pepiltähän oli leikattu nisäkasvaimia kahdesti, viimeksi alkuvuodesta. Toukokuussa Pepin kaulalla alkoi tuntua patteja, ja kun ne eivät hävinneet vaan tuntuivat kasvavan, kävimme eläinlääkärissä, missä vahvana epäilynä oli lymfooma. Jatkotutkimuksia olisi toki voinut tehdä ja solusalpaajalääkityksen aloittaa, mutta emme niihin halunneet lähteä, vaan päätimme yrittää antaa Pepille mahdollisimman mukavan loppuelämän ja olla valmiita vaikeaan päätökseen, jos kipuja alkaisi olla. Aivan liian nopeasti päätöksen hetki sitten tuli, ja kauniina kesäkuisena päivänä Peppi nukkui pois luotamme. Välillä sitä vieläkin odottaa, että se köpöttelisi katsomaan, sattuisiko avautuvasta jääkaapista löytymään sillekin jotain syötävää. Kyllä talo on tyhjempi ilman Peppiä.

Peppi muistoissamme

Peppi muistoissamme (c) Niko Paulanne

This entry was posted in Yleistä and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *